Nokkonen (Urtica dioica L.) on monivuotinen ruohokasvi Urticaceae-heimosta, jonka käyttö ravinto-, lääke- ja hyötykasvina on laajasti dokumentoitu sekä Euroopan kansanlääkinnässä että nykyaikaisessa fytoterapiassa. Viime vuosikymmenten tieteelliset tutkimukset ovat vahvistaneet useita perinteisiä käyttötapoja ja tuoneet esiin nokkosen rikkaan kemiallisen koostumuksen sekä monipuolisen biologisen aktiivisuuden.
Kemiallinen koostumus ja ravintoarvo
Nokkosen lehdet ja varret sisältävät runsaasti bioaktiivisia yhdisteitä, kuten askorbiinihappoa (C-vitamiini), karotenoideja, flavonoideja, fenolisia happoja ja klorofylliä. Vitamiineista erityisesti K-, A- ja B-ryhmän vitamiinit ovat edustettuina. Kivennäisaineista nokkonen sisältää runsaasti kalsiumia, rautaa, magnesiumia, kaliumia, mangaania ja piitä.
Ravintoarvoltaan nokkonen on huomionarvoinen: yksi kupillinen ryöpättyjä nokkosenlehtiä sisältää noin 37 kcal energiaa, 2,4 g proteiinia, 6,1 g kuitua sekä merkittäviä määriä kalsiumia ja kaliumia. A-vitamiinipitoisuus tukee näkökykyä ja K-vitamiini luuston terveyttä sekä veren normaalia hyytymistä.
Vaikutus verenmuodostukseen ja aineenvaihduntaan
Nokkosen rautapitoisuus yhdessä C-vitamiinin kanssa edistää raudan imeytymistä ja hemoglobiinin synteesiä, minkä vuoksi nokkosta on perinteisesti käytetty anemian, väsymyksen ja toipumisen tukena. K-vitamiini osallistuu veren hyytymisen fysiologisiin prosesseihin.
Useat tutkimukset viittaavat nokkosen mahdolliseen hypoglykeemiseen vaikutukseen. Nokkosenlehdissä esiintyvä yhdiste UD-1 on osoittanut eläinkokeissa insuliinin kaltaista vaikutusta, vaikka kliiniset tulokset ihmisillä ovat olleet vaihtelevia ja vaativat lisätutkimuksia.
Tulehdusta ehkäisevä ja antioksidatiivinen vaikutus
Nokkosen flavonoideilla ja fenolisilla yhdisteillä on antioksidatiivisia ja tulehdusta ehkäiseviä ominaisuuksia. Nokkosta on tutkittu nivelvaivojen, kuten nivelrikon, lihaskivun ja kihdin yhteydessä. Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että nokkosenlehtien paikallinen käyttö tai uutteiden nauttiminen yhdessä tulehduskipulääkkeiden kanssa voi vähentää nivelkipua ja tulehdusta, mutta tulosten vahvistamiseksi tarvitaan lisäkliinisiä tutkimuksia.
Sydän- ja verisuoniterveys sekä nestetasapaino
Nokkosen lievä diureettinen vaikutus edistää ylimääräisen nesteen poistumista elimistöstä. Kansanlääkinnässä nokkosta on käytetty verenpaineen tukena, ja jotkin eläinkokeet viittaavat mahdolliseen verenpainetta alentavaan vaikutukseen. Nokkosen vaikutusta kolesterolitasoihin on myös tutkittu, mutta ihmisillä saatavilla oleva tieteellinen näyttö on toistaiseksi rajallista.
Hengitystiet ja immuunijärjestelmän tuki
Nokkosta on perinteisesti käytetty kausiluonteisten allergioiden ja hengitystieoireiden, kuten astman, lievittämiseen. Tämän vaikutuksen oletetaan liittyvän nokkosen kykyyn vaikuttaa histamiinin vapautumiseen elimistössä, mutta myös tällä alueella tarvitaan lisätutkimuksia.
Naisten terveys ja lisääntymisterveys
Kansanlääkinnässä nokkosta on käytetty premenstruaalisen oireyhtymän (PMS), kuukautiskipujen ja vaihdevuosioireiden lievittämiseen. Imetyksen aikana nokkosteetä on käytetty maidonerityksen tukena, vaikka vaikutuksen laajuutta ei ole lopullisesti todistettu. Foolihappopitoisuutensa ansiosta nokkonen on ravintoarvoltaan hyödyllinen myös raskauden aikana, mutta terapeuttisessa käytössä tulee noudattaa varovaisuutta.
Eturauhasen ja virtsateiden terveys
Nokkosen juuren uutteita on tutkittu hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvun (BPH) oireiden lievittämisessä. Nokkosen juuri voi vaikuttaa dihydrotestosteronin (DHT) aineenvaihduntaan ja hidastaa eturauhassolujen lisääntymistä, mutta se ei korvaa lääketieteellistä hoitoa.
Iho, hiukset ja haavojen paraneminen
Ulkoisesti käytettynä nokkonen parantaa ihon verenkiertoa ja kudosten aineenvaihduntaa. Joissakin kulttuureissa nokkosenlehtien mehua on käytetty palovammojen, viiltohaavojen ja ihoärsytysten hoidossa. Kosmetiikkateollisuudessa nokkosen lehtiä ja juuria käytetään erityisesti hiustenhoitotuotteissa, joissa niiden tarkoituksena on parantaa päänahan mikroverenkiertoa ja vähentää hiustenlähtöä.
Muut käyttötavat
Lääketieteellisen ja ravitsemuksellisen arvon lisäksi nokkosella on tärkeä rooli luomuviljelyssä, jossa sitä käytetään luonnollisena lannoitteena, eläinten rehuna sekä tuholaisten, kuten toukkien ja matojen, torjunnassa. Nokkoskuituja on historiallisesti käytetty tekstiilien valmistukseen, ja nykyisin niitä löytyy myös joistakin ihonhoitotuotteista.
Nokkosen valmistus ja käyttö
Nokkosenlehtiä voi ostaa yrtti- ja luontaistuotekaupoista tai kerätä itse keväällä, kun lehdet ovat nuoria ja pehmeitä. Raakaa nokkosta käsiteltäessä on suositeltavaa käyttää käsineitä, sillä lehtien polttokarvat voivat aiheuttaa ihoärsytystä.
Polttavan vaikutuksen poistamiseksi nokkoset ryöpätään lyhyesti kiehuvassa vedessä ja jäähdytetään sen jälkeen. Nokkosta käytetään teessä, keitoissa, pestoissa, curryissa ja pastaruoissa. Nokkosteellä on mieto, ruohomainen maku, ja sitä on perinteisesti käytetty nivelkipujen, anemian ja nesteen kertymisen yhteydessä.
Turvallisuus ja haittavaikutukset
Nokkosen syöminen ja nokkosteetä juominen on yleisesti hyvin siedettyä. Harvoin voi esiintyä lieviä haittavaikutuksia, kuten ruoansulatuskanavan ärsytystä, pahoinvointia tai päänsärkyä. Nokkosvalmisteet eivät sovellu munuais- tai sydämen vajaatoiminnan yhteydessä, ja pitkäaikaisessa käytössä suositellaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa neuvottelua. Nokkosteetä tulisi käyttää kuureina 1–2 viikon ajan, enintään pari kupillista päivässä, ja pitää sen jälkeen yhtä pitkä tauko.
Yhteenveto
Nokkonen on poikkeuksellisen monipuolinen kasvi, jonka arvo ulottuu ravitsemuksesta ja fytoterapiasta aina maatalouteen ja kosmetiikkaan saakka. Sekä kansanperinne että nykyaikainen tiede vahvistavat, että oikein ja kohtuullisesti käytettynä nokkonen on arvokas osa luonnonmukaista itsehoitoa ja tasapainoista elämäntapaa.
Lähteet:
https://www.telegram.ee/toit-ja-tervis/harilik-korvenoges-meie-oma-eestimaine-supertoit;
https://alkeemia.ee/noiataim-noges-turgutab-organismi-ning-puhastab-kodu-negatiivsest-energiast/
https://paikesetoit.blogspot.com/2012/06/mustiline-ja-maagiline-noges.html
https://www.webmd.com/diet/health-benefits-nettle-leaf.